Burnoutin oireet ja syyt, miten toipua ja ehkäistä

Burnout ei ole vain työpaikan ongelma. Sen psyykkiset oireet hiipivät myös ihmissuhteisiin, parisuhteeseen ja perhe-elämään, aiheuttaen etäisyyttä, konflikteja ja kommunikaation vaikeuksia. 

Uupuneen ihmisen mieli on jatkuvasti ylikuormittunut, eikä energiaa tahdo riittää tärkeimmille ihmissuhteille. 

Tämä vaikuttaa kykyyn olla empaattinen, kuunnella ja osallistua vuorovaikutukseen.

Burnout ja ihmissuhteet – Miten psyykkiset oireet vaikuttavat työelämään, parisuhteeseen ja perheeseen?

Kumppani, perhe ja ystävät voivat kokea jäävänsä henkisesti yksin, vaikka uupunut fyysisesti olisikin läsnä.

Burnout vaikuttaa syvällisesti ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin, ja sen seuraukset voivat levitä kaikille elämänalueille. 

Työelämässä tehokkuus ja keskittymiskyky kärsivät, mikä voi johtaa epävarmuuteen omasta suoriutumisesta. 

Parisuhteessa kumppanit voivat ajautua kauemmas toisistaan, koska vuorovaikutus ja yhteinen aika vähenevät. 

Perheessä vanhemman uupumus voi heijastua lapsiin ja heidän tunne-elämäänsä. Ystävyyssuhteissa burnout voi lisätä vetäytymistä ja vieraantumista. 

Tässä on lista burnoutin yleisistä oireista:

Fyysiset oireet:

• Jatkuva väsymys ja uupumus, joka ei helpota levolla
• Päänsäryt ja lihaskivut
• Univaikeudet (vaikeus nukahtaa tai heräily öisin)
• Heikentynyt vastustuskyky, jatkuvat flunssat tai infektiot
• Ruoansulatusongelmat, kuten vatsakivut, närästys tai pahoinvointi
• Sydämentykytykset tai kohonnut verenpaine

Psyykkiset oireet:

• Tunnekuorma ja jatkuva stressi
• Ärtyneisyys, turhautuminen ja kärsimättömyys
• Keskittymisvaikeudet ja muistin heikkeneminen
• Motivaation ja kiinnostuksen lasku töitä tai arkea kohtaan
• Tunne siitä, ettei suoriudu tehtävistään tai on riittämätön
• Apatia ja toivottomuuden tunne

Käytökseen liittyvät oireet:

• Vetäytyminen sosiaalisista tilanteista ja ihmissuhteista
• Lisääntynyt alkoholin, kahvin tai muiden piristeiden käyttö
• Työn tai velvollisuuksien vältteleminen tai viivyttely
• Laiskuuden tai saamattomuuden tunne, vaikka todellisuudessa kyse on uupumuksesta
• Unohtelevaisuus ja virheiden lisääntyminen työssä tai arjessa

Seuraavaksi tarkastelen, miten nämä psyykkiset oireet ilmenevät ja kuinka ne vaikuttavat eri ihmissuhteisiin. 

Burnoutin psyykkiset oireet ja niiden vaikutukset

Tunnekuorma ja jatkuva stressi

Burnoutissa ihminen elää jatkuvassa ylikuormitustilassa, jossa keho ja mieli eivät koskaan pääse täysin palautumaan. 

Jatkuva stressi voi aiheuttaa hermoston ylivirittyneisyyttä, unettomuutta ja fyysistä jännittyneisyyttä, mikä heikentää henkistä kapasiteettia. 

Tämä näkyy läheisille usein siten, että uupunut ei jaksa kuunnella tai olla aidosti läsnä.

Parisuhteessa stressi voi johtaa tunneyhteyden heikkenemiseen. Kumppani voi kokea itsensä laiminlyödyksi ja jäävänsä emotionaalisesti yksin, koska uupunut puoliso ei jaksa enää jakaa ajatuksiaan tai huomioida toista. 

Tämä voi johtaa siihen, että kumppanit alkavat elää rinnakkaisia elämiä ilman todellista yhteyttä.

Perheessä lapset saattavat huomata, että vanhempi ei ole läsnä samalla tavalla kuin ennen. He voivat kokea turvattomuutta, koska eivät ymmärrä, miksi vanhempi vaikuttaa poissaolevalta tai väsyneeltä.

 Jos vanhempi on jatkuvasti stressaantunut, lapset voivat alkaa vältellä häntä tai pyrkiä miellyttämään häntä saadakseen huomiota, mikä voi vääristää perhesuhteita ja luoda jännitteitä.

Työpaikalla jatkuva stressi näkyy keskittymisvaikeuksina, tehottomuutena ja ärtyneisyytenä. Tämä voi vaikuttaa työyhteisön dynamiikkaan ja yhteistyöhön negatiivisesti. 

Jos työtehtävät alkavat kasaantua ja tuntua ylitsepääsemättömiltä, se voi pahentaa uupumusta entisestään ja lisätä syyllisyyden tunnetta omasta riittämättömyydestä.

Ärtyneisyys, turhautuminen ja kärsimättömyys

Kun mieli on jatkuvasti ylikuormittunut, ärtyneisyys nousee pintaan pienimmästäkin ärsykkeestä. 

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uupunut hermostuu helposti arjen pienistä vastoinkäymisistä, kuten kumppanin tavaroiden jättämisestä väärään paikkaan tai lasten melusta.

Parisuhteessa ärtyneisyys voi muuttua riitaisuudeksi tai vetäytymiseksi. Kumppani voi kokea, ettei enää tunnista uupunutta puolisoaan, ja tämä voi johtaa epävarmuuteen ja yksinäisyyden tunteeseen.

 Pitkittyessään tämä voi luoda negatiivisen kierteen, jossa riitely ja väärinymmärrykset syventävät kuilua kumppanien välillä.

Perhe-elämässä kärsimättömyys voi purkautua esimerkiksi lasta kohtaan epäreiluna tiukkuutena tai turhautuneina komenteluina. 

Lapset voivat reagoida tähän vetäytymällä tai kapinoimalla, mikä voi lisätä perheen sisäistä stressiä entisestään.

Sosiaalisissa suhteissa uupunut saattaa alkaa välttää ihmisiä, koska hän ei jaksa keskustella tai osallistua sosiaalisiin tilanteisiin. 

Tämä voi johtaa siihen, että ystävät alkavat ottamaan etäisyyttä, koska he kokevat, että uupunut ei enää ole läsnä heidän elämässään.

Keskittymisvaikeudet ja muistin heikkeneminen

Kun aivot ovat jatkuvassa ylikuormituksessa, keskittymiskyky heikkenee. Päivittäiset työtehtävät tuntuvat vaikeilta, ja asioiden muistaminen on haastavaa. 

Työelämässä tämä voi tarkoittaa unohdettuja tapaamisia, virheitä työtehtävissä tai epävarmuutta omasta osaamisesta. 

Tämä voi lisätä pelkoa epäonnistumisesta ja itseluottamuksen heikkenemistä, mikä voi entisestään pahentaa uupumusta.

Parisuhteessa muistin heikkeneminen voi ilmetä esimerkiksi unohtuneina lupauksina tai tärkeinä päivämäärinä. 

Kumppani saattaa tuntea itsensä mitätöidyksi, jos hänen sanomisiaan ei muisteta tai jos hän joutuu toistuvasti muistuttamaan asioista. Tämä voi lisätä turhautumista ja etäännyttää puolisoita toisistaan.

Perhe-elämässä keskittymisvaikeudet voivat näkyä siinä, että vanhempi ei muista tärkeitä lasten asioita, kuten koulutapaamisia tai harrastuksia. 

Tämä voi aiheuttaa pettymyksiä lapsille ja lisätä perheen sisäistä kuormitusta.

Apatia ja toivottomuuden tunne

Pitkittynyt uupumus voi johtaa siihen, että ihminen alkaa menettää kiinnostuksensa asioihin, joista hän on aiemmin nauttinut. 

Tämä voi näkyä parisuhteessa siten, että yhteinen aika ja intiimiys vähenevät. Kumppani saattaa tuntea, että hänen ponnistelunsa suhteen ylläpitämiseksi eivät enää merkitse mitään uupuneelle osapuolelle.

Perheessä apatia voi johtaa siihen, että vanhempi ei enää jaksa osallistua lasten elämään samalla tavalla kuin ennen.

 Lapsille tämä voi olla hämmentävää ja surullista, ja he voivat alkaa etsiä tukea muualta.

Työelämässä motivaation puute voi tarkoittaa, että ihminen alkaa tehdä vain välttämättömimmän tai vältellä työtehtäviä kokonaan. 

Tälläinen voi pahimmillaan johtaa työpaikan menetykseen tai työyhteisön turhautumiseen.

Burnoutin kaksi polkua – Tunnistamatta jäänyt vs. tunnistettu ja hoidettu

Burnout voi kohdata kenet tahansa. Sen vaikutukset voivat ulottua työelämään, parisuhteeseen ja perheeseen, muuttaen ihmisen käyttäytymistä ja vuorovaikutusta ympäröivien ihmisten kanssa. 

Kaikki eivät kuitenkaan tunnista omaa uupumustaan ajoissa tai osaa hakea apua. 

Tässä seuraaksi tarkastelen kahta erilaista polkua: ihmisiä, jotka ovat kokeneet burnoutin mutta eivät ole hakeutuneet hoitoon, ja heitä, jotka ovat tunnistaneet uupumuksensa ja tehneet muutoksia tilanteensa parantamiseksi.

Burnout, jota ei tunnisteta – Hiljaa hiipivä uupumus

Esimerkki 1: Hanna, 42, projektipäällikkö

Hanna on tehnyt pitkää työpäivää vuosien ajan. Hän on perfektionisti ja kokee, että hänen täytyy jatkuvasti todistaa arvonsa työpaikallaan. 

Hän tuntee jatkuvaa stressiä ja väsymystä, mutta ajattelee sen kuuluvan osaksi elämää. Viikonloppuisin hän ei jaksa tavata ystäviä tai perhettä, vaan viettää päivänsä sohvalla tuijottaen televisiota ilman todellista kiinnostusta mihinkään. 

Kotona puoliso huomaa, että Hanna on muuttunut etäiseksi ja ärtyneeksi. Lasten kysymyksiin hän vastaa lyhyesti, eikä jaksa osallistua heidän arkeensa kuten ennen.

Hanna ei tunnista olevansa uupunut. Hän uskoo, että hänen pitäisi vain ponnistella enemmän ja että väsymys katoaa itsestään. 

Hän alkaa vältellä konflikteja kotona ja vetäytyy entistä enemmän. Lopulta hänen puolisonsa alkaa epäillä, ettei Hanna enää välitä perheestään, vaikka todellisuudessa Hanna on vain henkisesti loppuun palanut. 

Tämä etäännyttää puolisoita toisistaan, ja suhde ajautuu kriisiin. Lapset alkavat kysellä, miksi äiti ei enää hymyile tai leiki heidän kanssaan. 

Perheessä syntyy hiljaista surua ja ymmärtämättömyyttä siitä, miksi Hanna on muuttunut.

Työpaikalla Hannalla alkaa ilmetä unohduksia, virheitä ja keskittymisvaikeuksia. 

Hän joutuu tekemään ylitöitä paikkaillakseen tekemättä jääneitä tehtäviä, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Työkaverit huomaavat hänen olevan kireä ja poissaoleva, mutta kukaan ei uskalla puuttua asiaan. Lopulta hän alkaa vältellä työpaikan sosiaalisia tilanteita kokonaan.

Esimerkki 2: Mikko, 50, yrittäjä

Mikko on pyörittänyt omaa yritystään 15 vuotta. Hän on aina ollut energinen ja intohimoinen työtään kohtaan, mutta viime vuosina hänen motivaationsa on alkanut hiipua. 

Hän unohtaa tapaamisia, tekee virheitä laskutuksessa ja tuntee jatkuvaa ahdistusta. Hänen mielialansa vaihtelee, ja kotona hän räjähtää pienimmistäkin asioista. 

Hänen puolisonsa yrittää keskustella hänen kanssaan tilanteesta, mutta Mikko vain suuttuu ja sanoo, ettei hänellä ole aikaa "turhalle murehtimiselle". 

Hän ajattelee, että jos hän hidastaa, koko yritys romahtaa.

Lapset alkavat vältellä häntä, koska eivät koskaan tiedä, milloin hänellä on "huono päivä". Mikon puoliso tuntee itsensä yksinäiseksi ja alkaa viettää enemmän aikaa ystäviensä kanssa. Ilman tietoisuutta omasta uupumuksestaan ja sen vaikutuksista 

Mikko ei ymmärrä, että hän itse ajaa perheensä loitommaksi. 

Lopulta hän alkaa kärsiä unettomuudesta ja fyysisistä oireista, mutta ei edelleenkään myönnä, että voisi olla kyse burnoutista.

Burnout, joka tunnistetaan ja johon haetaan apua

Esimerkki 3: Laura, 38, opettaja

Laura rakasti työtään, mutta huomasi viime vuonna, että hän ei enää nauttinut opetuksesta samalla tavalla. Hän tunsi jatkuvaa väsymystä, eikä palautunut enää viikonloppuisin. 

Hän alkoi unohdella asioita ja huomasi, ettei jaksanut kuunnella oppilaitaan samalla herkkyydellä kuin ennen. Kotona hän menetti kärsivällisyytensä lapsiinsa nopeasti, mikä sai hänet tuntemaan syyllisyyttä. 

Hänen puolisonsa ehdotti, että Laura hakisi apua, mutta Laura vastusti ensin ajatusta, koska "kyllä tämä tästä helpottaa".

Eräänä päivänä Laura tajusi, että hän oli alkanut pelätä töihin menemistä. Hän kävi työterveydessä, jossa hän sai diagnoosin työuupumuksesta. 

Terapian ja sairasloman avulla hän alkoi pikkuhiljaa tunnistaa omia rajojaan ja palautua. Hän alkoi keskustella avoimemmin puolisonsa kanssa ja huomasi, että läheisten tuki oli korvaamatonta. 

Hän tajusi, ettei uupumus ollut heikkoutta, vaan merkki siitä, että jotain oli muututtava.

Esimerkki 4: Antti, 45, IT-asiantuntija

Antti huomasi, että hänellä oli vaikeuksia keskittyä töissä. Hän istui tuntikausia tietokoneensa ääressä saamatta mitään aikaan. 

Kotona hän tunsi itsensä tyhjäksi ja apaattiseksi, eikä hänellä ollut energiaa osallistua lastensa leikkeihin tai keskustella puolisonsa kanssa. Hänelle mikään ei tuntunut enää merkitykselliseltä.

Eräänä päivänä Antti luki artikkelin burnoutista ja tunnisti siinä itsensä. Hän otti yhteyttä työpsykologiin ja alkoi työstää tilannettaan. 

Hän keskusteli esimiehensä kanssa ja sai kevennettyjä työtehtäviä. Hän alkoi ottaa aikaa itselleen ja palautumiselleen, ja hänen mielialansa alkoi kohentua.

 Kotona hänen puolisonsa huomasi muutoksen ja tuki häntä matkalla kohti parempaa hyvinvointia. Antti ymmärsi, että apua hakemalla hän ei vain pelastanut itseään, vaan myös perhesuhteensa.

Kaksi erilaista polkua, kaksi erilaista lopputulosta

Burnout voi tuhota ihmissuhteet tai vahvistaa niitä, riippuen siitä, tunnistetaanko se ja siihen puututaan ajoissa. Hannan ja Mikon kaltaiset ihmiset saattavat ajautua yhä syvemmälle uupumukseen, koska he eivät myönnä itselleen olevansa loppuun palaneita. 

Tämä voi johtaa eristäytymiseen, parisuhdekriiseihin ja jopa työpaikan menetykseen.

Sen sijaan Lauran ja Antin esimerkit osoittavat, että vaikka burnout on raskas kokemus, siitä voi selvitä. Tunnistaminen ja avun hakeminen voivat olla ensimmäisiä askeleita kohti tasapainoisempaa elämää ja syvempiä ihmissuhteita. 

Uupumus ei katoa itsestään – sen kohtaaminen vaatii rohkeutta, mutta sen myötä voi syntyä myös uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnille ja läheisille ihmissuhteille.

Burnoutin käytösoireet – Miten uupumus muuttaa ihmisen elämää ja ihmissuhteita?

Burnout ei ole vain uupumusta tai henkistä väsymystä – se muuttaa ihmistä juuriltaan. Se vaikuttaa siihen, miten ihminen puhuu, reagoi ja kokee ympärillään olevat ihmiset. 

Se muuttaa sen, miten hän toimii työssä, parisuhteessa, vanhempana ja ystävänä. Burnout ei vie vain energiaa, vaan se vääristää tapaa, jolla ihminen on olemassa ja läsnä omassa elämässään.

Usein uupunut ei huomaa näitä muutoksia itse. Hän saattaa ajatella olevansa vain kiireinen, stressaantunut tai "huonossa vaiheessa". 

Ympärillä olevat ihmiset kuitenkin tuntevat sen – etäisyyden, ärtyneisyyden, vetäytymisen. He eivät enää tunnista uupunutta sellaisena kuin hän joskus oli.

Etääntyminen: Ihminen katoaa ihmissuhteistaan

Burnout saa ihmisen vetäytymään. Se tapahtuu ensin huomaamattomasti – viesteihin vastaaminen viivästyy, tapaamisia perutaan. 

Ennen tärkeät ystävyyssuhteet alkavat tuntua rasitteelta, koska niiden ylläpitäminen vaatisi jotain, mitä uupuneella ei enää ole: emotionaalista energiaa.

Parisuhteessa tämä näkyy viileytymisenä. Ennen rakkaudelliset sanat muuttuvat yksitavuisiksi vastauksiksi. 

Halaukset jäävät antamatta, silmiin ei katsota enää samalla tavalla. Kumppani saattaa kysyä: "Mikä sulla on?", mutta uupunut ei osaa vastata. 

Hän tuntee vain painavaa väsymystä, eikä ymmärrä, miksi toisen kosketus ei enää tunnu miltään.

Perheessä lapset huomaavat muutoksen nopeasti. Ennen leikkisä vanhempi on nyt ärtynyt ja poissaoleva. "Äiti, tuu kattomaan tätä!" jää vaille reaktiota, koska mieli on liian täynnä.

 Lasten silmissä vanhempi muuttuu tuntemattomaksi, ja kodin ilmapiiriin tulee kylmä varjo.

Työpaikalla etääntyminen näkyy siten, että ihminen ei enää osallistu keskusteluihin, ei enää naura kahvitauolla. 

Hän vetäytyy omaan maailmaansa, koska tuntuu helpommalta olla yksin kuin yrittää jaksaa muiden seuraa.

Ärtyneisyys: Kun pienet asiat muuttuvat räjähdysherkiksi

Burnout tekee ihmisestä lyhytpinnaisen. Mieli on jo valmiiksi niin ylikuormittunut, että pienikin lisästressi laukaisee reaktion. Ennen kärsivällinen ja rauhallinen ihminen alkaa tiuskia pienistä asioista.

Kotona tämä näkyy äkillisinä räjähdyksinä:
🔹 Puoliso ehdottaa viikonloppureissua – uupunut kokee sen vaatimuksena ja hermostuu.
🔹 Lapsi kaataa maitolasin pöydälle – vanhempi ei kykene reagoimaan rauhallisesti, vaan ärähtää turhankin voimakkaasti.
🔹 Perheenjäsen kysyy, mikä on vialla – uupunut vastaa kärsimättömästi: "Ei mikään, anna mun olla!"

Työpaikalla kollegat huomaavat muutoksen. Pieni muutos aikatauluissa saa uupuneen kireäksi. 

Rakentava palaute tuntuu hyökkäykseltä. Jokainen uusi työtehtävä tuntuu kohtuuttomalta taakalta. "Mikään ei riitä!" alkaa pyöriä mielessä yhä useammin.

Unohtaminen ja keskittymisvaikeudet: Mieli ei enää toimi kuten ennen

Uupunut mieli ei jaksa käsitellä tietoa normaalilla tavalla. Ajatus pirstaloituu, ja muisti pettää. Ihminen unohtaa tapaamisia, unohtelee tavaroitaan, ei muista mitä joku juuri sanoi.

Kotona tämä näkyy niin, että perheenjäsenet joutuvat toistamaan samoja asioita yhä uudelleen. "Sanoinko jo tästä?" on lause, jonka uupunut kuulee jatkuvasti. 

Kumppani saattaa huomauttaa, että sovittu asia on jo puhuttu moneen kertaan, mutta uupunut ei muista sitä.

Työpaikalla keskittyminen on hajanaista. Tehtävät jäävät kesken, eikä aloittaminen onnistu ilman valtavaa ponnistelua. 

Esimies huomaa, että raportit sisältävät enemmän virheitä, että sähköposteihin ei vastata yhtä ripeästi kuin ennen. Uupunut saattaa tuijottaa tietokoneen ruutua pitkään tekemättä mitään, koska ajatus ei vain kulje.

Vetäytyminen vastuista: Kaikki tuntuu liikaa vaativalta

Kun burnout syvenee, arjen perusasiat alkavat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Tiskikoneen tyhjentäminen, kaupassa käynti, pyykkien viikkaaminen – kaikki muuttuu raskaaksi.

Puoliso huomaa, että arjen pyörittäminen alkaa jäädä yksin hänen vastuulleen.

 Hän joutuu muistuttamaan uupunutta jatkuvasti asioista: "Muistitko maksaa laskun?", "Saisitko tänään vietyä roskat?" Vastaus on usein välttelevä "Joo, kohta" – mutta kohta ei koskaan tule.

Työpaikalla tämä näkyy siinä, että tehtävät kasaantuvat. Uupunut alkaa vältellä vastuuta, koska ei koe pystyvänsä siihen. 

Hän siirtää tehtäviä eteenpäin, pyytää jatkoaikaa, yrittää piiloutua työyhteisön silmiltä.

Pakeneminen: Turruttaminen ja tyhjyyden täyttäminen

Uupunut mieli etsii tapoja paeta. Jotkut hukuttautuvat työhön, koska pysähtyminen tarkoittaisi, että joutuisi kohtaamaan oman uupumuksensa. 

Toiset taas vetäytyvät täysin – he löytävät lohtua loputtomasta television katselusta, sosiaalisen median selaamisesta, sokerista tai alkoholista.

Puoliso saattaa huomata, että yhteinen aika on kadonnut. Illat vietetään eri huoneissa – toinen selaa puhelintaan sohvalla, toinen menee nukkumaan yksin. 

Kysymykset "Katsotaanko jotain yhdessä?" tai "Mennäänkö ulos kävelylle?" torjutaan kerta toisensa jälkeen.

Lapset näkevät, että vanhempi on läsnä vain fyysisesti, mutta henkisesti täysin poissa. He oppivat olemaan vaatimatta huomiota, koska he aistivat, ettei sitä ole enää saatavilla.

Kun burnout ottaa vallan, ihminen ei enää ole itsensä

Ehkä kaikkein surullisin asia burnoutissa on se, että se vie ihmiseltä hänen oman olemuksensa. 

Hän ei enää naura samalla tavalla, ei innostu asioista, ei tunne olevansa yhteydessä itseensä tai läheisiinsä. Hänestä tulee varjo siitä, kuka hän joskus oli.

Läheiset yrittävät ymmärtää: "Miksi sinä olet muuttunut?" Uupunut ei osaa vastata.

 Hän ei välttämättä edes tiedä, että kyseessä on burnout. Hän kokee vain, että jokin hänessä on rikki.

Burnout ei vaikuta vain siihen, joka sen kokee – se vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään. Se rikkoo ihmissuhteita, tuo kylmyyttä parisuhteeseen, aiheuttaa surua lapsille ja kuormittaa työyhteisöä.

Ja mikä pahinta: ilman tunnistamista ja apua, se syvenee entisestään.

Lopuksi

Burnout ei ole vain yksilön ongelma, vaan se vaikuttaa kaikkiin ympärillä oleviin ihmisiin. Sen vaikutukset voivat ulottua työpaikalta parisuhteeseen, perheeseen ja ystävyyssuhteisiin.

Jatkuva stressi, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet ja toivottomuus voivat muuttaa ihmissuhteiden dynamiikkaa radikaalisti ja aiheuttaa syviä haavoja, jos tilannetta ei tunnisteta ajoissa. 

Pitkittyessään burnout voi johtaa ihmissuhteiden rapautumiseen ja syvenevään yksinäisyyteen. 

Siksi on tärkeää ymmärtää, miten burnout vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään ja ihmissuhteisiin, jotta sen seuraukset voidaan tunnistaa ajoissa.

Burnout kehittyy usein hitaasti ja voi pahentuessaan johtaa vakavampiin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen. 

Jos oireet kuulostavat vähänkään tutuilta, kannattaa hakea apua ajoissa! Muista, että yksinään ei tarvitse yrittää selviytyä. Apu on tehokasta ja useasti voi riittää jopa lyhytterapeuttinen työskentely. Ota yhteyttä ja ota askel parempaan elämään.