Terapia - mitä, kenelle ja miksi?

Mitä terapia on ? Aika monella on käsitys siitä mitä se on, mutta onko se oikeasti sitä mitä ajattelet terapian olevan. Miksi lähteä terapiaan ? Eihän terapiaa tarvitse muut kuin sellaiset henkilöt jotka kärsivät vaikeista mielenterveyden haasteista vai voiko terapia auttaa pienemmissäkin haasteissa elämässä ? 

Käyn tässä blogissani läpi seuraavia asioita

• Terapia, mitä se on ? 
• Psykoterapia mitä se on ? 
• Erilaisia terapiamuotoja 
• Kenelle terapia sopii 
• Miksi terapiaan hakeutuminen on tärkeää ? 
• Miten valita oikea terapia muoto ja terapeutti ? 
• Mitä odottaa terapian aikana ? 
• Myyttejä terapiasta 
• Terapian vaikutuksesta esimerkkejä 

Terapia mitä se on ?

Terapia sana voi tarkoittaa todella montaa asiaa. On puheterapiaa, toimintaterapiaa,fysioterapia, ravintoterapia, psykoterapiaa.

Terapia yleisesti tarkoittaa hakemusta muutokseen nykyisestä tilanteesta, haetaan parempaa kykyä toimia erilaisissa tilanteissa. On se sitten fyysistä tai psyykkistä muutosta.

Pelkästään terapia sanaa yleisesti käytetään psyykkisen hyvinvoinnin kanssa työskentelystä. Psykoterapia on ammattilaisen tuottamaan terapiaa joka keskittyy psyykkiseen hyvinvointiin.

Terapeuttina voi toimia kuka tahansa ja sen vuoksi on tärkeää, tutkia terapeutin koulutusta. Psykoterapeutti nimike on suojattu nimike ja sitä ei voi käyttää kukaan muu kuin Valviran hyväksymän koulutuksen läpäissyt henkilö. Yleisesti psykoterapeutti kyllä mainitsee olevansa tämän koulutuksen omaava henkilö, puhekielessä yleisesti puhutaan kuitenkin terapiasta.

Mitä psykoterapia on?

Mielenterveyden ongelmiin on saatavissa monenlaista keskusteluapua. Raja psykoterapian ja muun psykososiaalisen tuen välillä on toisinaan hankala havaita. Monissa mielenterveyden hoitopaikoissa tuen antajat ovat hyvin koulutettuja ja tukea voidaan pitää psykoterapeuttisena.

Varsinaiseen psykoterapiaan päädytään usein siksi, että sen avulla halutaan turvata kävijälle sopivan mittainen, sopivasti kohdennettu, tavoitteellinen ja vaikuttava hoitomuoto. Psykoterapialle olennaista on myös luotettava ja myönteinen vuorovaikutussuhde.

Psykoterapian tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä ongelmia ja niihin liittyvää kärsimystä. Siinä pyritään tukemaan psyykkistä kasvua ja kehitystä, lisäämään ihmisen valmiuksia ratkaista ongelmiaan itse sekä auttamaan häntä löytämään toimivia lähestymistapoja ihmissuhteissaan.

Psykoterapiaa antaa psykoterapeutti, joka on koulutuksensa perusteella saanut Valviralta oikeuden nimikkeen käyttämiseen. Pelkkää terapeutti-nimikettä voi käyttää kuka tahansa. Psykoterapeutin nimikeoikeuden voi tarkistaa JulkiTerhikistä.

Psykoterapiassa ongelmia työstetään yleensä keskustelemalla. Terapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa.

Psykoterapia on tutkitusti vaikuttavaa hoitoa, joka tehoaa hyvin erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja psyykkisiin ongelmiin.

Erilaisia psykoterapian muotoja monia avaan tässä hieman muutamia psykoterapian muotoja.

Psykodynaamiset (psykoanalyyttiset) psykoterapiat

Suuntauksessa tuetaan kykyä tulla tietoiseksi, tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja toiveita, jotka voivat pohjautua menneisyyden kokemuksiin. Siten lisätään kykyä tehdä elämäntilanteeseen paremmin soveltuvia valintoja.

Tapaamiset painottuvat keskustelemiseen ja sanalliseen tutkimiseen. Yleensä terapiassa kävijä päättää puheenaiheen ja terapeutti on vähemmän aktiivinen.

Tapaamisissa tarkastellaan myös terapiasuhteessa esiin tulevia kokemuksia. Terapia on usein pidempikestoista, säännöllisempää ja tiiviimpää kuin muissa suuntauksissa. Siinä ei yleensä anneta kotitehtäviä.

Useasti tiheys on useamman kerran viikossa tapahtuvaa terapiaa sekä kesto voi olla pidempää kuin 3 vuotta, joka on yleinen Kelan tukeman terapian kesto.

Kognitiivinen psykoterapia

Terapiassa oleellista on tutkiva yhteistyösuhde, jossa terapeutin ja kävijän vuorovaikutus on aktiivista ja tasavertaista. Terapeutti myös jakaa tietoaan.

Välitehtävistä ja etenemisestä neuvotellaan yhdessä. Työskentely kohdistuu haittaa tuottaviin ajatuksiin ja uskomuksiin sekä niihin liittyviin tunteisiin.

Ajatuksia muokataan joustavampaan suuntaan, mikä saa aikaan muutosta. Tapaamisissa ja niiden välillä kokeillaan ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä ja toimintatapoja.

Tapaamisissa psykoterapeutti kyselee, keskustelee ja havainnollistaa asioita kaavioin tai kirjoittamalla. Näin hän pyrkii auttamaan terapiassa kävijää tekemään oivalluksia ajatuksista ja kokemuksista.

Tapaamisissa voidaan tehdä myös mielikuvaharjoituksia ja tietoisen läsnäolon harjoituksia. Terapeutti antaa kotitehtäviä, jotka koskevat usein uusien tapojen kokeilua. Terapia kestää tyypillisesti kymmeniä käyntejä tai on pitkää terapiaa.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Terapiassa painottuu käyttäytymisen ja toimintatapojen tarkastelu. Se on usein lyhyempikestoista ja keskittyy vain tiettyyn ongelmaan. Parhaassa tapauksessa se kestää kuitenkin juuri sen ajan kuin terapiassa kävijän kannalta on tarpeellista ja hyödyllistä.

Tapaamisissa opetellaan uusia itsehallinnan menetelmiä, joita harjoitellaan paljon myös terapiaistuntojen välillä kotitehtävien avulla. Kotitehtävinä voi olla esimerkiksi itsehavainnointia ja sen kirjaamista.

Terapeutilla on enemmän valmentava ja avustava ote, ja toimintasuunnitelma tehdään yhdessä. Terapeutti myös jakaa tietoa. Alkuarviossa hyödynnetään kaavakkeita, ja työskentely on jäsentyneempää. Vapaalle keskustelulle ja tutkimiselle on kuitenkin myös aikaa.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia

Lähtökohtana on kävijän olemassa olevat vahvuudet ja voimavarat sekä aiemmin toimineet ratkaisut, joita pyritään vahvistamaan. Ongelmat pyritään kääntämään tavoitteiksi ja toiveiksi, joita kohti pyritään kulkemaan. Myös uusia näkökulmia etsitään.

Psykoterapeutti auttaa terapiassa kävijää huomaamaan mainittuja tekijöitä sekä edistymistä. Lisäksi kävijää autetaan kokeilemaan uusia, luovia keinoja, joilla hän voi edetä elämässään toivomaansa suuntaan.

Keskustelussa keskitytään tärkeisiin tavoitteisiin ja toiveisiin, ei niinkään ongelmien taustalla oleviin tekijöihin. Terapian pituus vaihtelee yksittäisestä käynnistä pitkään terapiaan. Terapiajakson pituutta ei päätetä etukäteen. Terapia loppuu, kun kävijä pystyy toteamaan, ettei enää tarvitse sitä.

Integratiivinen psykoterapia

Lähestymistavassa yhdistetään tietoa ja menetelmiä eri psykoterapiasuuntauksista. Suuntaus nojaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan eri menetelmien vaikuttavuudessa ei ole voitu todeta merkitseviä eroja. Se painottaa tutkimusten mukaan terapian tulokseen eniten vaikuttavia niin sanottuja psykoterapioille yhteisiä tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta ja myönteisen tuloksen odotusta.

Erilaisia työtapoja valitaan hyvin yksilöllisen tarpeen mukaan. Oleellista on itseymmärryksen lisääntyminen ja toimijuuden vahvistuminen.

Integratiivisten psykoterapeuttien työskentelytavoissa voi olla suuria eroja, mutta lähtökohtaisesti pyritään etsimään työskentelytapa, joka sopii yksilöllisesti kullekin kävijälle.

Keskustelun lisäksi voidaan tehdä erilaisia mielikuva- tai muita harjoituksia tai kotitehtäviä. Kesto vaihtelee yksittäisestä käynnistä pitkään terapiaan.

Kriisi- tai traumaterapia

Kriisi- ja traumapsykoterapia ovat terapiamuotoja, jotka on kehitetty auttamaan kriisien käsittelyä ja traumaperäisten häiriöiden hoitoa.

Kaikilla psykoterapeuteilla on näihin liittyvää osaamista, mutta osa psykoterapeuteista on lisäksi käynyt täydennyskoulutuksia ja erikoistuneet juuri näihin asioihin. Kriisiterapia on usein melko lyhytkestoista ja keskittyy yksittäiseen traumatapahtumaan.

Traumaterapia on usein tiivis ja pitkäkestoinen psykoterapiamuoto. Tapaamisissa terapeutti jakaa tietoa traumaattisten tapahtumien vaikutuksesta. Keskustelun lisäksi voidaan tehdä mielikuvaharjoituksia, kehollisia harjoituksia tai yhdistää erilaisia kehollisia työmenetelmiä, kuten EMDR:ää eli silmänliiketerapiaa.

Joko luit tämän; Mitä on emdr terapia ? 

Luovat terapiat

Itsensä ilmaisemista on käytetty monin tavoin muun psykoterapian tukena, mutta myös itsenäisenä terapiamuotona. Esimerkkejä ovat kuvataideterapia, musiikkiterapia, tanssi-liiketerapia, valokuvaterapia ja kirjallisuusterapia.

Eläinavusteinen terapia, useasti käytetään hevosia, mutta muut eläimet ovat myös alkaneet lisääntymään terapioissa. Koira-avusteinen terapia on lisääntynyt jonkin verran. Koira-avusteinen toiminta on todella vaikuttavaa, mutta tässäkin pitää huomioida onko terapeutti ja koira saaneet riittävän koulutuksen. Koiran tulee olla koulutuksen läpikäynyt sekä soveltuva työhönsä. Koira tuo terapiaan näkymättömän sisäisen maailman joka ei aina muuten näy terapiassa.

Ne eivät sulje pois puhuttua vuorovaikutusta, mutta ne tuovat terapiaprosessiin toisenlaisen ilmaisumahdollisuuden ja uusia näkökulmia. Näiden avulla voidaan tavoittaa tunnetason kokemuksia, joille on vaikea löytää sanoja.

Erilaisten psykoterapia suuntausten lisäksi on erilaisia terapiamuotoja. Yksilöterapia on varmasti se joka pääosa ihmisistä on tietoisia, mutta sen lisäksi on olemassa pariterapia, perheterapia sekä ryhmäterapia. Kaikki terapiamuodot ovat tutkittuja ja tehokkaita. Tässä käyn erityisesti perhe-ja pariterapiaa lävitse.

Perheterapia

Perheterapia on psykoterapiaa, jossa tutkitaan ja hoidetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja yksittäisellä perheenjäsenellä esiintyviä psyykkisen hyvinvoinnin hankaluutta ja niiden aiheuttamaa kärsimystä.

Perheterapiassa apua saa jokainen perheenjäsen sekä koko perhe ja sen systeemi. Perheterapiassa on tarkoitus oppia ymmärtämään toisia perheenjäseniä ja heidän näkökulmiaan niin, että perhe saa omat voimavaransa käyttöönsä. Perheenjäsenten välinen vuorovaikutus muuttuu siten, että se on rakentavaa, toisia kunnioittavaa ja arvostavaa.

Perheterapian tarkoitus on lisätä kaikkien perheenjäsenten hyvinvointia.Perheen menneisyyttä ei ole mahdollista muuttaa, mutta yhteisissä terapeuttisissa hetkissä menneisyys voidaan ymmärtää uudella tavalla ja surra aiemmin suremattomia suruja, tutkia suvun tarinoita tai perhesalaisuuksia.

Menneisyyden käsittelyn myötä nykyiset vuorovaikutussuhteet voivat muuttua myönteisemmiksi kun kaikkea ei enää tarvitse kantaa mielessä. Perheterapiassa voidaan käyttää keskustelun apuna erilaisia menetelmiä, esimerkiksi kortteja, pelejä, piirtämistä, valokuvia, kirjoittamista tai muita toiminnallisia menetelmiä.

Perheterapiaa voidaan soveltaa mielenterveyshäiriöihin, perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin, vuorovaikutuksen häiriöihin ja perheen elämänkriiseihin.

Lapseton pari, pikkulapsiperhe, koululaisten tai murrosikäisten perhe on kukin omanlaisensa. Tyhjästä pesästä puhutaan kun lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet pois kotoa. Näihin eri vaiheisiin liittyy erilaisia haasteita ja kysymyksiä, joihin voi hakea apua ja ymmärrystä perheterapiasta.

Perheterapiasta voi olla apua myös masennuksen, psykoottistasoisten häiriöiden, skitsofrenian, käytös- ja mielialahäiriöiden, päihdehäiriöiden ja syömishäiriöiden hoidossa. Sitä voidaan käyttää myös yksilöhoidon rinnalla vahvistamassa hoidon tuloksellisuutta.

Monasti perheterapia on tärkeää saada yksilöterapian lisäksi, koska näin perhe voi olla tukemassa muutosta, mutta myös ymmärtää tilannetta paremmin. Kokonaisen perheen hoito tuottaa muutoksia jotka ovat pysyviä paremmin kuin pelkästään yksilön hoito.

Perheterapiassa voidaan käsitellä myös lähisuhdeväkivaltaa tai muita traumaattisia kokemuksia, seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä, perheenjäsenen vakavaa sairastumista tai kuolemaa.

Perhe käsitteenä on nykyisin laaja ja monimuotoinen.

Perheterapiaan voivat osallistua kaikki perheenjäsenet iästä riippumatta, mutta perheistuntoon pyydetään ne, jotka ovat halukkaita tulemaan. Joskus voidaan tavata erikseen vanhempia, sisaruksia tai yksittäistä perheenjäsentä, jos se on hoidon kannalta perusteltua. Hoitoon voi osallistua myös laajennettu perhe, esimerkiksi isovanhemmat tai muut perheelle tärkeät läheiset.

Nykyisin erilaisia perhemuotoja on useita, esimerkiksi yhden vanhemman perheet, uusperheet ja apilaperheet, ja kaikki perheeseen kuuluvat voivat osallistua hoitoon. Myös sijoitetuille lapsille ja nuorille tarjotaan perheterapiaa. Se voi toteutua sijaisperheen tai synnyinperheen kanssa tai erilaisina yhdistelminä. Joskus aikuiset lapset haluavat käsitellä tärkeitä asioita vanhempiensa kanssa, ja sekin on perheterapiassa mahdollista.

Perheterapeutin tehtävänä on luoda turvallinen tila, jossa perheen asioita, tunteita, huolia ja suruja on mahdollista käsitellä ja työstää luottamuksellisesti niin, että tulevaisuudessa ne eivät muodostaisi esteitä perheenjäsenten psyykkiselle voinnille tai vuorovaikutussuhteille. Jokaisen läsnäolijan ääni ja mielipide on yhtä tärkeä, ja kaikkien kuulluksi tuleminen on keskeistä työskentelyssä.

Perheterapeutti voi esittää vaihtoehtoisia näkökulmia ja tuoda näin uutta ajateltavaa keskusteluun. Perheterapia on tunnetyöskentelyä ja siinä voi syntyä oivalluksia, jotka auttavat perheen toimintaa tulevaisuudessa. Perheterapiassa vakautetaan perheen tilannetta, vahvistetaan hyviä selviytymiskeinoja ja perheresilienssiä.

Terapeutti tapaa terapiaistunnoissa yhtä aikaa useampaa perheenjäsentä. Perheterapiassa perheen määritelmänä ei aina käytetä tavanomaisen ydinperheen määritelmää vaan vuorovaikutusyksikköä, jota ongelma yhdistää. Terapiaistunto kestää yleensä vähintään puolitoista tuntia.

Pariterapia

Pariterapiaan voi hakeutua missä vaiheessa parisuhdetta tahansa. Usein vastaanotolle tullaan, kun pariskunnalla on haasteita keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa suhteen toinen osapuoli kokee, ettei tule ymmärretyksi tai kun olemassa olevat ongelmanratkaisumallit eivät toimi.

Pariterapiaan kannattaa hakeutua silloin, kun pariskunta voi keskenään huonosti, esimerkiksi läheisyys tai yhteydentunne on kadonnut.

Pariterapiasta, parisuhdeterapiasta, on hyötyä suhteessa ilmenevien ongelmien ratkaisemisessa.

Suhteen ongelmiksi on voinut muodostua esimerkiksi

• uskottomuus
• arvo- ja rooliristiriidat,
• lapsettomuus tai uusperhe tai lapsen syntymä
• ongelmanratkaisu vaikeudet
• kommunikaatiovaikeudet.
• seksuaalisuuden erilisiin haasteisin

Pariterapian on osoitettu olevan erinomainen hoito muun muassa niin suhdeuupumuksen, uskottomuuskriisien kuin useiden psyykkisten sairauksien, kuten masennuksen, alkoholiongelmien, seksuaalihäiriöiden sekä post-traumaattisen stressihäiriön hoidossa.

Pariterapiassa käsitellään niitä teemoja ja haasteita, joita pari itse nostaa esille, ja etsitään näihin sopivia työkaluja ja keinoja suhteen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Pariterapiaistuntojen välillä voidaan tehdä kotitehtäviä ja harjoituksia, joiden tavoitteena on lisätä pulmien ratkaisua ja arjen hyvinvointia.

Mikäli suhde päättyy eroon, voi pariterapiasta olla hyötyä päättymiseen johtaneiden tekijöiden ymmärtämisessä sekä mahdollisen yhteisen vanhemmuuden jatkumisen toimintamallien suunnittelussa. .

Pariterapian voidaan ajatella olevan merkityksellisen suhteen huoltamista, yhdessä ongelmista selviämistä ja samalla itseen tutustumista.

Kenelle terapia sopii?

Terapia soveltuu kaikille, jotka haluavat kehittyä ja muuttaa jotakin psyykkisen hyvinvoinnin osa-aluettaan paremmaksi. Terapia vaatii halun muutokseen ja halun työskentelyyn.

Eri terapiamuodot soveltuvat eri tilanteissa ja erilaisiin ongelmiin.

Yksilöterapia soveltuu yksilölle. Yleisesti yksilöterapia on isoin terapiamuoto ja sitä useasti suositellaan kaikille jotka pohtivat terapiaa. Kuitenkin monasti pari-tai perheterapia voi olla ongelmaan soveltuvampi terapiamuoto.

Terapia sopii kaikille, ei tarvitse kamppailla isojen ongelmien kanssa. Terapia voi olla silloin ns lyhytterapiaa. Terapia voi kohdentua oman itsensä kasvuun ja kehitykseen ilman, että tarvitsee olla hankalia oireita. Joku yksittäinen ongelma omassa elämässä voi olla se jonka ratkaisemisessa lyhytterapia voi auttaa.

Useasti terapiaan hakeudutaan kun ongelmat ovat itselle liian hankalia sietää tai käsitellä. Esimerkkinä tällaisesta voi olla

•  masennus , alakulo, hankaluus selviytyä arjesta
•  työuupumus,
•  työhön liittyvät erilaiset asiat
•  läheisen itsemurha tai äkillinen kuolema
•  seksualisuuden ongelmat
•  läheisen tekemä rikos
•  itsetunnon ongelmat
•  jonkin traumaattisen asian kohtaaminen elämässään joko lapsuudessa tai aikuisuudessa
• päihdeperheessä eläminen
• läheisen vammautuminen tai vakava sairastuminen

Pariterapia soveltuu silloin kun parisuhteessa on erilaisia ongelmia. Pariterapia keskittyy parisuhteeseen sen vuorovaikutukseen ja siihen liittyviin ongelmiin. Useasti pariterapiaan tullaan kun parisuhteessa on

•  vuorovaikutuksen ongelmia, runsasta riitelyä
•  uskottomuutta
•  luottamuspulaa
•  seksualisuuden ongelmia
•  suhde muuttunut
•  yhteyden puuttuminen
•  kumppanin addiktio ( päihteet, peli, muut)
•  kumppanin vammautuminen tai vakava sairastuminen

Pariterapiaan soisi olevan pariskuntien parisuhteen vuosihuollon kaltainen terapia. Terapiaan olisi hyvä tulla aikaisessa vaiheessa jolloin muutos on helpommin ja nopeammin saavutettavissa.

Perheterapia soveltuu perheille. Perheen sisäisen vuorovaikutuksen ongelmia. Perheterapia on hyvä väline, jolla apu kohdentuu koko perheeseen. Kaikenlaiset hankaluudet vuorovaikutuksessa. Useasti nämä voivat näyttäytyä kun perheen lapsi alkaa oirehtia perheen sisäisiä asioita.

•  perheessä tapahtunut kuoleman tapaus
•  joku perheenjäsenistä on tehnty rikoksen, sen asian kanssa selviytyminen
•  nuoren/lapsen hankala oirehtiminen
•  jonkun perheenjäsenen liiallinen päihteiden käyttö ja siitä selviytyminen
•  perheenjäsenen addiktio
•  perheejäsenen tekemä itsemurha tai sen yritys
•  vammaisen lapsen syntymä tai lapsen vakava sairastuminen
•  muut perheessä tapahtuvat kriisit
•  perheenjäsenen kohtaama traumaattinen asia

Kerroin tuossa vain muutamia esimerkkejä joiden vuoksi on hyvä hakeutua terapiaan. Moni miettii, että ei halua käydä montaa vuotta terapiassa selviytyäkseen omassa elämässään paremmin. 

Monta ongelmaa voi pystyä ratkaisemaan sopivan ammattilaisen kanssa jopa lyhytterapeuttisella työskentelyllä. Lyhytterapiasta puhutaan yleisesti silloin kun käyntikertojen määrä sijoittuu 10-20 käyntikerran väliin. 

Aina kannattaa keskustella terapeutin kanssa minkälaista hoitojaksoa hän suosittelee. Joskus on niin, että jopa yksittäinen terapikäynti voi aikaansaada ison oivalluksen jonka johdosta on mahdollista saada riittävä muutos elämään.

Miksi terapiaan hakeutuminen on tärkeää?

Terapiaan hakeutuminen on tärkeää sinun hyvinvointisi vuoksi. Kun kamppailet ongelman kanssa yksinäsi tuntuu se useasti todella hankalalta ja kuormittavalta.

 Kun pääset keskustelemaan asiasta ulkopuolisen kanssa jo pelkästään se helpottaa. Kun asiaa tutkitaan enemmän sen aiheuttamia tunteita ja mistä ne kaikki johtuvat helpottavat ne vielä lisää. 

Moni yrittää selviytyä ongelmistaan yksin vaikka asioiden käsitteleminen ammattilaisen kanssa voisi helpottaa tilannetta nopeasti. Oman mielen sisäisten asioiden puhuminen ammattilaisen kanssa auttaa jäsentämään asioita paremmin ja sen johdosta helpottaa sinun olotilaasi.

Terapia auttaa parantaa itsetuntemustasi ja siihen liittyviä asioita. Ymmärrät myös miksi teet jotakin asioita juuri sillä tavalla kuin teet. 

Miksi reagoit asioihin niin kuin reagoit. Kun käyt läpi tällaisen prosessin sinun itsetuntemuksesi sekä ymmärryksesi lisääntyy paljon. Tällainen ymmärrys auttaa sinua tekemään muutoksia käytöksessäsi ja reagoinnissasi. Täten hankalaksi kokema toiminta muuttuu paremmaksi.

Kokemus siitä, että elämänhallinta lisääntyy. Toisinaan ihmisillä on tunne siitä, että on tunteidensa tai ulkouolisten asioiden vietävissa, ilman hallintaa omaan elämäänsä. Elämässä toki tapahtuu asioita joihin ei aina voi vaikuttaa.

 Mutta voit vaikuttaa siihen miten itse reagoit näihin asioihin ja miten annat niiden vaikuttaa. Jos et ole tietoinen siitä miksi reagoit asioihin niinkuin reagoit saatat tuntea olevasi kuin lastu laineilla, ilman elämänhallintakykyä. 

Kun asioita käydään lävitse terapiassa on mahdollisuus ymmärtää miksi toimii määrätyllä tavalla ja sen jälkeen pystyy tekemään pysyvän muutoksen tuohon hankalaksi kokemaansa tapaansa.

Pari- ja perheterapiassa keskitytään suhteessa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja sen erilaisiin dynamiikoihin.

Parisuhteen ongelmat ovat useasti hyvinkin kuormittavia ja ne aiheuttavat paljon hankaluutta sekä molemminpuolista kärsimystä. Pariterapian avulla on mahdollisuus löytää uudestaan parisuhteeseen hyvä ja toimiva vuorovaikutus. 

Toimimaton parisuhde voi aiheuttaa paljon psyykkistä kuormaa kummallekin kumppanille. Kun asiat puhutaan ja käsitellään pariterapiassa vapautuu kummallekin energiaa muuten elämään ja elämä muuttuu jälleen nautinnolliseksi.

Perheen ydin on parisuhde. Perhe voi tietenkin olla myös yksinhuoltajan perhe, jolloin on vielä tärkeämpää vanhemman jaksaminen ja hänen hyvinvointinsa.

 Perheterapia auttaa koko perhettä, lapsia ja vanhempia. Perheterapiaan voi osallistua myös laajennettu perhe. Perheen määrittely perheterapiassa ei ole niin tiukka. 

Perheen sisäinen dynamiikka, vuorovaikutustilanteet voivat olla joskus todella haastavia ja ne voivat kuormittaa kaikkia perheenjäseniä todella paljon. Kun näitä asioita käsitellään terapiassa ja saadaa vuorovaikutusta muutettua, helpottaa tämä koko perhettä.

 Jos vaihtoehtona on hyvä perheensisäinen vuorovaikutus ja ymmärrys erilaisten tilanteiden rauhalliseen toimintamallien käyttöön saamisen tai hankala ristiriitainen perhe-elämä niin varmasti kaikki valitsemme mieluummin sen rauhallisen vuorovaikutuksen. 

Perheterapian tavoitteena on useasti perheen sisäisen vuorovaikutuksen muuttuminen rauhalliseksi ja ymmärtäväksi. Perheensisäisen vuorovaikutuksen parantuessa, muuttuu perheenjäsenten tunneyhteys toisiinsa se vahvistuu ja tunne tuesta ja elämän kantamisesta lisääntyy.

Terapia parantaa elämänlaatua sekä auttaa ratkaisemaan erilaisia hankalaksi koettuja vuorovaikutuksia sekä sisäisiä ajatuksia itsestä ja muista. Terapia auttaa erilaisten ongelmien kanssa, riippuen terapeutin osaamisalueesta sekä terapian pituudesta, tiheydestä ja terapiamuodosta.

Miten valita oikea terapiamuoto ja terapeutti?

Hyvä on ensiksi miettiä, mikä voisi olla terapian tavoite? Mihin haluat muutosta ? Muutos voi olla esimerkiksi se, että kumppanin kanssa riitely vähenee. Tällöin pariterapia on se paras mahdollinen vaihtoehto. 

Jos kumppani ei ole halukas lähtemään terapiaan voi parisuhdetta tulla myös yksinään tutkimaan, silloin on hyvä valita pariterapeutti vaikka yksilönä asiaa haluaakin tutkia. Tämä siksi, että pariterapeutti on koulutuksessaan keskittynyt parisuhteen erilaisiin vuorovaikutuksiin.

Jos muutos on, että haluat käsitellä vaikka seksuaalitraumaa jonka olet kokenut nuoruudessa. On hyvä valita terapeutti jolla on traumoihin liittyvää koulutusta ja kokemusta. EMDR-terapeutti on tällaisessa traumojen käsittelyssä erinomainen valinta.

Jos mietit, että haluat pohtia omaa seksualisuutta ja siihen liittyviä asioita. On hyvä valita psykoterapeutti jolla on seksuaaliterapiaan koulutus. Psykoterapeutti sen vuoksi, että seksuaaliterapeutteja on monenlaisia ja monenlaisella peruskoulutuksella ja aina seksuaaliterapiassa ei tule huomioiduksi myös se psyykkinen puoli. 

Seksualisuuteen liittyvät asiat liittyvät useasti myös mielensisäisiin asioihin ja sen vuoksi on tärkeää myös tutkia niitä asioita eikä vaan pelkästään fyysistä puolta. En väitä, että seksuaaliterapeutit eivät huomioisi psyykkistä puolta, olen kuitenkin tavannut useita asiakkaita joiden kokemus seksuaalisuuden käsittelemisestä on ollut fyysisten harjoitusten puskemista ja siten on aiheutettu lisää hankaluuksi seksualisuuden alueelle.

Tärkeää on siis pohtia minkälaista muutosta itselleen, parisuhteessa tai perheessä haluaa. Sen jälkeen jos kyseessä on pari-tai perheterapia pitää tietenkin keskustella asiasta muiden kanssa. Kun pääsette yhteisesti ymmärrykseen, että haluatte kokeilla pari-tai perheterapiaa ja mikä se pääasiallinen asia on jonka vuoksi haluatte terapiaa, voitte alkaa etsimään terapeuttia.

Terapeutin pätevyys

Terapeutti nimikettä voi käyttää kuka tahansa ja pahimmillaan tätä nimikettä henkilö joka on käynyt muutaman viikon tai jopa päivien kurssin. Olen huomannut, että aggretoitu tai sertifioitu sanoja käytetään monenlaisen kurssin ja koulutuksen yhteydessä. Aggretoitu ja sertifioitu tarkoittaa käytännössä sitä, että on saanut todistuksen kurssista. Tämä ei kerro kurssin sisällöstä tai sen pätevöittämisestä oikeastaan mitään.

Julkiterhikki ja julkisosteri rekisterit ovat rekisteitä joissa on kaikki sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset rekisteröitynä. Mikäli terapeuttia ei löydy kummastakaan rekisteristä, suosittelen etsimään uuden terapeutin.

 Useasti on niin, että erilaisten psykoterapiakoulutuksian pohjakoulutus vaatimus on joko sosiaali-tai terveydenhuollon koulutus. Eli jos terapeutilla ei ole tätä pohjakoulutus voi hänellä on vaikka insinöörin koulutus ja on käynyt jonkin kurssin, jonka johdosta hän kutsuu itseään terapeutiksi. 

Se, että on sosiaali-ja terveydenhuollon rekisterissä kertoo sen, että terapeutilla on ainakin oman peruskoulutuksensa johdosta ymmärrystä ihmisen psykkeen ja toiminnan monimuotoisuudesta ja miten häntä voisi auttaa. Tarkista rekisteristä kuintenkin vielä minkä koulutuksen omaava hän on rekisterissä. Se voi auttaa sinua valitsemaan sinulle paremmin sopivan terapeutin.

Terapian pituus

Mikäli sinulla on joku sellainen mielenterveyden haaste joka vaatii pitkää terapiaa, on sinun hyvä miettiä haluatko hakea siihen Kelan tukea vai onko sinulla mahdollisuutta maksaa itse koko terapia. 

Mikäli sinulla on mahdollisuus maksaa koko terapia itse, on sinulla isommat mahdollisuudet valita terapeutteja. Kelan yksilöterapian pätevyys on vain osalla psykoterapeuteista ja sen johdosta saattaa heille olla pitkät jonot. Jos taas sinulla on mahdollisuus maksaa terapia itse voit valita myös esim pari-ja perhepsykoterapeutin itsellesi.

 Terapian pituus voi olla hankala määritellä heti alussa. Useinmiten terapeutin kanssa on hyvä keskustella siitä mitkä on omat mahdollisuudet.

 Onko sinulla/teillä mahdollisuus ajallisesti käydä kuinka usein ja minkälaiset ajat ovat teille mahdollisia? Kaikki terapeutit eivät tarjoa esim ilta-aikoja ja jos teille on mahdotonta päästä irtautumaan terapiaan muuten kuin työajan ulkopuolella, on hyvä etsiä terapeuttia joka tarjoaa aikoja myös virka-ajan ulkopuolella.

Kun olette löytäneet mahdollisen terapeutin itsellenne, on aika olla yhteydessä häneen. Mikäli etsitte Kelan tukemaan terapiaan, on hyvä aina laittaa sähköpostia tai soittaa terapeutilla, näin voitte varmistaa, että terapeutilla on juuri teille sopivaan terapiaan Kelan määrittelemä pätevyys. Muuhun Kelan tukemaan yksilöterapiaan terapeutin löytäminen on ehkä helpompaa, heitä on enemmän tarjolla.

Mahdollisen sopiva terapeutin löydyttyä, ole häneen yhteydessä ja sovi tutustumiskäynti. Ensimmäinen käynti antaa sinulle/teille käsityksen siitä, onko ko terapeutti teille sopiva. Jatko riippuu terapeutin tavoista miten hänen kanssaan asian kanssa edetään. 

Oma tapani on että ensimmäisellä käynnillä pohditaan mihin tarpeeseen tarvitsette terapiaan, mikä on tavoite ja samalla pohditaan asioita jotka voivat vaikuttaa terapian pituuteen. 

Ensimmäisen käynnin aikana sovitaan miten jatkoa suunnitellaan.Joskus on tietenkin myös sellainen tilanne, että terapeutin ammattitaito ei riitä ja ammattitaitoinen terapeutti kyllä tämän osaa kertoa varsin nopeasti. Toisinaan tämä selviää vasta joidenkin käyntien jälkeen. 

Suosittelen, että sovitaan kolme käyntikertaa joiden aikana on mahdollisuus päästä jo hieman asioissa eteenpäin ja samalla tulee selväksi olenko teille/sinulle sopiva terapeutti. Joskus tällainen jakso on riittävä ja sillä voi saada jonkun asia jo ratkaistua. 

Ennen ensimmäistä käynti on hyvä miettiä itse mitä odottaa ja toivoo terapialta. Jos terapeutti ei tunnu sopivalta alussa on hyvä se sanottaa ja päättää jakso alussa. Kun taas koette terapeutin olla teille sopivan niin tärkeää on sitoutua terapiaan.

Terapian rakenne ja kesto

Minun kanssani terapiassa on monasti tämän kaltainen rakenne. Tutustumisjakso pitää sisällään ensimmäiset neljä käyntikertaa. Tutusmisjaksolla sukelletaan ongelmaan. 

Riippuen hieman tilanteesta mitkä vaiheet tulevat ensiksi. Osan kanssa on tärkeää löytää keinoja rauhoittua, eli vakautua. Jotta ongelmiin voidaan päästä käsiksi. Ja toisten kanssa voidaan sukeltaa asioihin suoraan.

Yleensä lähdetään tutkimaan historiaa, koska sieltä ne ongelmat yleensä lähtevät. On ne sitten opittuja toimintamalleja tai traumaattisia tapahtumia pitää ymmärtää mitä on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut elämään.

Psykoedukaatio, eli tiedon jakaminen erilaisista juuri asiakkaan problematiikkaan liittyen.Tiedon jakaminen auttaa ymmärtämään omaa toimintamallia, miksi näin tekee ja miten sitä olisi mahdollista muuttaa. 

Tietoa asiakkaan ongelmiin liittyvissä asioissa jaetaan aina tarpeen mukaan koko terapiajakson aikana.

Kun tutustumisjakso on ohitse, annan terapeuttina jonkinlaisen arvioin miten pitkästä terapiasta on kyse.Ja tässä kohdin keskustellaan mihin ollaan valmiita sitoutumaan, minkälaiseen työskentelyyn ollaan halukkaita.

Terapian rakenteena, todella yksinkertaistettuna, voi pitää seuraavaa, historian käsitteleminen, sen vaikutuksien ymmärtäminen, vaikutukset tässä päivässä, miten asioita voi muuttaa, nykyisyyden käsitteleminen sekä miten tulevaisuudessa voi toimia paremmin.

Terapian kesto voi vaihdella konsultatiivisesta yksittäisestä käynnistä aina useamman vuoden mittaiseen terapiaan. Tämä tietenkin riippuu lähtötilanteesta sekä mikä on tavoite terapialla.

Terapeutin ja asiakkaan roolit

Terapeutti huolehtii terapiasta ja sen etenemisestä. Välillä se voi asiakkaan mielestä tuntua siltä, että asiat eivät etene mihinkään. Terapia etenee useasti hitaasti, koska mielessä tapahtuvat muutokset vaativat aikaa. Terapeutti huolehtii, että asioita käsitellään riittävän turvallisesti ja sellaisessa tahdissa kuin on mahdollista.

Asiakkaana on tärkeää, että olette rehellisiä ja kerrotte avoimesti asioista sekä niihin liittyvistä tunteista. Terapeutti ei voi auttaa teitä eteenpäin mikäli asioita salataan tai niistä ei puhuta rehellisesti. 

Asiakas tulee sitoutua työskentelyyn. Sitoutumisella tarkoitetaan sitä, että on halukas pohtimaan omaa toimintaansa ja siihen liittyviä tunteita, hankaluuksia sekä toimintamalleja.

 Tärkeää on mikäli terapiassa käytetään kotitehtäviä, että niitä tehdään kotona. Myös se, että antaa mielelle aikaa tutkailla asioita joita on käsitelty terapiassa. Jos asian käsitteleminen loppuu kun terapeutin ovi takananne sulkeutuu, ei ole odotettavissa mitään muutosta asioihin.

Mahdolliset haasteet ja miten niihin voi varautua

Terapia tuo ikäviä tunteita mieleen ja ne voivat olla mielessä jonkin aikaa. Useasti itse käyn terapeuttina läpi vakauttavia keinoja, eli keinoja miten saada itseään rauhoittumaan riitävästi hankalien tunteiden vallatessa omaa mieltä. 

Tämä vaihe on useasti hankala, mutta voin vakuuttaa, että se on ohimenevä kunhan terapiaa jatketaan. Joskus ihmiset suunnittelemattomasti lopettavat terapian tässä kohdin ja se on tietenkin ikävää, koska tätä ei ole päästy terapiassa ratkaisemaan.

 Tärkeää on terapiassa kertoa, näistä hankalista tunteista sekä niiden aiheuttamista oireista kerrotaan terapiassa, jolloin niihin löydetään oikeita keinoja niiden lieventämiseksi.

Terapiassa tulee erilaisia vaiheita joissa terapeuttiin kohdistuu myös negatiivisia tunteita. Tärkeää on huomioida, että nämä tunteet eivät suoranaisesti johdu terapeutista vaan ne ovat heijastumia asioista, joita asiakas on kohdannut omassa elämässään. Näistä on hyvä puhua terapeutin kanssa.

Terapiassa voi tulla hankalia vaiheita. Hankalat vaiheet ovat ohimeneviä ja kun jaksat käydä terapiassa niitä hankalia asioita käsittelemässä sekä siedät sitä tilaa hetken. Terapia auttaa kunhan sitä jatkaa riittävän pitkään.

Miten mitata edistymistä ja terapian vaikutuksia

Terapian edistymistä voi olla hankala joskus havaita. Useasti ihmiset odottavat nopeita muutoksia. Tärkeää on huomioida, että jos jokin haittaava vuorovaikutuskuvio on muodostunut teidän parisuhteessa useamman vuoden aikana ei se useasti ratkea parilla terapiakäynnillä.

Terapeuttina käyn asiakkaiden kanssa säännöllisesti keskusteluja siitä, mitkä asiat ovat muuttuneet, ollaanko menty oikeaan suuntaan ja mitä asioita pitää käsitellä yms. 

Asiakas pääsee pohtimaan ja arvioimaan muutosta, edistymistä ja vaikutuksia. Samalla myös voidaan pohtia jos on kokemus siitä, että asia ei ole edennyt, miksi asia ei ole edennyt.

 Useasti asiakkaan voi olla hankalaa huomata edistymistään. Muutokset ovat alkuun varsin pieniä sen vuoksi niiden huomaamin voi olla vaikeaa, kun useasti odotetaan heti isoja muutoksia. Kun yhdessä pohditaan alkutilannetta ja tilannetta missä nyt ollaan huomataan muutoksia tapahtuneen.

Terapian pitkäaikaiset hyödyt

Terapiassa saadaan aikaan pitkäaikaisia pysyviä muutoksia. Useasti ihmiset saavat aikaa muutoksia omassa elämässään itsenäisesti myös. Monasti käy niin, että vanhat toimintamallit kuitenkin palaavat takaisin elämään ja nämä vanhat toimintamallit ovat niitä jotka on koettu hankaliksi, elämää rajoittavaksi. 

Terapiassa kun päästään tutkimaan miksi toimii niinkuin toimii, löydetään ymmärrystä ja tietoa asiasta. Kun nämä kaikki löytyy ja nämä voi hyväksyä niin saadaan aikaan pysyvä muutos.

Parantuneet ihmissuhteet

Kun saadaan hankalat tavat olla vuorovaikutuksessa tai esim parisuhteen hankala vuorovaikutuskuvio käsiteltyä parantuu parisuhde merkittävästi. Useasti se, että parisuhteen vuorovaikutuskuvio saadaan muutettua vaikuttaa uusi tapa olla vuorovaikutuksessa myös muihin ihmissuhteisiin ja näin muutkin ihmissuhteet voivat parantua.

Lisääntynyt resilienssi ja elämänhallinta

Resilienssi tarkoittaa mielen muovautuvuutta, sopeutumiskykyä elämän haasteisiin. Resilienssi lisääntyy kun elämään haittaavia asioita saadaan käsiteltyä pois kuormittavasti elämää. 

Tunne siitä, että alkaa hallita omaa elämäänsä lisääntyy yleensä aika merkittävästi. Kun pystyt tunnistamaan omat tarpeesi ja myös toteuttamaan niitä, vaikuttaa se omaan elämänhallinnan tunteeseen.

Yleinen hyvinvointi ja tyytyväisyys elämään

Elämään negatiivisesti vaikuttavien asioiden vähentyminen tai niiden vaikutuksien vähentyminen vaikuttaa suoraan tunteeseen, miten tyytyväinen on omaan elämäänsä. 

Oma elämä voi olla ulkoisesti todella hyvää, mutta sisäisesti ei ole tyytyväinen omaan elämäänsa. Tällainen ristiriita on tietenkin hyvinkin kuormittavaa ja hämmentävää. Kun sisäinen tasapaino löytyy, alkaa voida paremmin ja tyytyväisyys elämään lisääntyy.

Yleisimmät harhaluulot terapiasta

Terapiaan mennään vasta kun on ihan hajoamispisteessä. Terapiaan voi tulla vaikka vaan ihan yksittäisen asian kanssa se voi olla mikä tahansa pieneltäkin tuntuva asia. Terapia kun voi olla yksittäisestä kerrasta aina vuosia kestävää.

Ei tällaiseen pikku juttuun mitään terapiaa tarvitse, kyllä me tästä itse selvitään. Pariterapiaan hakeutuminen useasti jätetään niin pitkälle, että jompi kumpi on väläyttänyt ero-kortin, vaikka ongelmat olisi voitu ratkaista paljon aikaisemmin.

Terapeutti päättää erotaanko me vai eikö ? Terapeutti ei tietenkään päätä mitään tällaista asiaa, vaan päätös on aina pariskunnan. Terapeutin kanssa voi toki asiaa prosessoida.

Traumat vaativat vuosien prosessin, jotta niistä voi vapautua. Jotkut traumat vaativat pitkiä prosesseja. Mutta esim yksittäisen traumaattisen tapahtuma aikuisuudessa, pystytään prosessoimaan aivan riittävästi asiantuntevan emdr käyttävän terapeutin kanssa.

Terapiat kestää aina vuosia. Terapia voi olla muutamia käyntikertoja tai sitten vuosia kestävää. Terapiaa ei tarvitse käydä yhtään sen enempää kuin mitä sen tavoitteen saavuttaminen vaatii, joskus se vaatii pitkä ajan ja toisinaan sen voi saavuttaa vaikka viidellä käyntikerralla.

Terapeutit haluavat pitää kiinni asiakkaista ja sen vuoksi terapia jatkuu loputtomiin. Jotkut terapiamuodot kestävät pitkään. Mutta asiakkaalla on aina mahdollisuus pohtia terapian lopettamista. Itse nosta lopettamisen esille asiakkaan kanssa kun olemme sovitun aikajakson lopussa tai kun muutokset vaikuttavat olevan riittäviä siihen tavoitteseen mitä on asetettu.

Terapeutti tekee diagnoosin ja määrää sen jälkeen sairaalahoitoon. Terapeuteilla ei ole oikeutta tehdä diagnooseja he voivat pohtia mm. onko tarvetta käydä psykiatrilla saamassa oireita helpottavaa lääkitystä. Terapeutit eivät tee diagnooseja eivätkä myöskään määrää lääkkeitä tai määrää osastohoitoja. He voivat pohtia asioita yhdessä sinun/teidän kanssanne.

Ne psykiatrikirjaukset vaikuttavat muuhun terveydenhuollon asioihin. Tämä voi olla joskus totta, en voi väittää etteikö niillä olisi joskus merkitystä muuhun hoitoon. Osa terapeuteista ei kuitenkaan vielä tee kantaan suoraan meneviä kirjauksia, vaan kirjaukset tehdään paperiversiona. Kantaan menevät kirjaukset on myös mahdollisuus sulkea pois siten, että muut eivät niitä näe, tämän sinä voit tehdä. Voit aina myös keskustella asiasta terapeuttisi kanssa minkälaisia kirjauksia käynneistä tehdään.

Tarinoita terapian vaikutuksista

Läheiseni teki itsemurhan ja löysin hänet. Ruumiin löytäminen aiheutti minulle paljon ns takaumia, eli näin paljon unia, ja välillä hereillä ollessa joku ääni tai haju aiheutti tämän näyn mieleeni. 

Kun mieleeni tuli tällainen kauhun täyttämä näky, valtasi minut myös nämä hirveät tuntemukset, kaikki se häpeä, kauhu ja suru tuli järjettömänä vyörynä ja aiheutti aikalailla hankalia tilanteita elämässä. 

Kävin alkuun traumakeskuksessa ja sieltä suositeltiin terapiaa. Psykiatri suositteli pitkää terapiaa, mutta päätin alkuun että käytän työnantajan tarjoaman lyhytterapian hyödykseni. Lyhytterapia oli 20 käyntikertaa. Kävimme läpi historiaa, sain ymmärrystä traumasta ja sen vaikutuksista elämääni.

Emdr terapia oli kyllä vaikuttavaa. Sai käsiteltyä asian siten, että minulle ei enään tullut noita takaumia. Elämä kyllä helpottui merkittävästi. Koska takaumat aiheuttivat sen, että en pystynyt keskittymään työhöni enkä myöskään saanut nukuttua riitävästi. Emdr terapiaa, koin ihmeellisen vapautumisen.

 Tämän prosessin aikana tuli minulle myös mieleeni lapsuudessa tapahtunut hyvin rankka traumaattinen asia. Terapeutti pysyi rauhallisena ja turvallisena hän pystyi auttamaan minun prosessoimaan nämä asiat. 

Emdr terapialla pääsin eroon kaikista näistä traumojen vaikutuksista ja oikeastaan elämä on aikalailla erilaista kuin puoli vuotta sitten. Tämä prosessi kesti vaan 20 käyntikertaa ja olen kyllä hämmentynyt kuinka paljon tällaiset asiat vaikuttavat elämään.

Pariterapia

Pari, joka on päätynyt sellaiseen vuorovaikutukseen, että heillä on jatkuvasti repiviä ristiriitatilanteita. Riitely on jatkuvasti kova äänistä huutelemista ja riidoissa käytetään myös sovalvaa ja hyvin loukkaava kieltä. 

Heidän kanssaan on terapiassa löydetty miksi näin tapahtuu jonka johdosta pariskunta on pystynyt muuttamaan keskinäistä vuorovaikutusta rauhallisemmaksi. Prosessissa on löydetty syyt, toimintatavat sekä pariskunta on saanut tietoa miksi näin tapahtuu, on mahdollistanut ymmärryksen sekä uusien toimintatapojen löytymisen.

Halujen eri tahtisuus on monen pidemmän parisuhteen ongelma. Kun tätä asiaa on pohdittu ja löydetty uusia toimintatapoja sekä saatu psykoedukaatiota asioista, löydetään pariskunnalle sopiva tapa toimia. Pariskunta löytää uudestaan seksualisuuden ja seksin ihanuuden.

Pariskunta pohtii eroa, mutta miettii samalla miten he voisivat elää elämäänsä niin, että lapset eivät kärsisi erosta ja heidän yhteishuoltajuus voisi toimia siten, että ei tarvitsisi kiistellä eroon liittyvistä asioista. Samalla myös mietityttää se, että kun tässä parisuhteessa on tämä vuorovaikutus mennyt solmuun niin onkohan seuraavassakin tällaista? 

Kun tämä parisuhteen dynamiikka on prosessoitu ja sen aiheuttamat haasteet on läpikäyty voi luottaa siihen, että kumppanit voivat paremmin selvitä erosta ja lasten yhteishuoltajuudesta ilman katkeruutta tai muita ikäviä tunteita joita joskus jää eron jälkeen pariskunnan kumppanien välille.

Yksilöterapia

Mies on jäänyt koukkuun pornoon. Se aiheuttaa ongelmia parisuhteessa sekä tuottaa hänelle tunne-elämän ongelmia. Tämän asian syy pitää löytää ja useinmiten se voi liittyä historiaan. 

Se, mihin pornoa käyttää on tärkeää löytää, jotta asiaa voidaan muuttaa. Asian prosessointi oli haastavaa, mutta kun syy, tapa ja mihin pornoa käytettiin päästiin prosessissa siihen pisteeseen, että pornosta pystyttiin luopumaan. Opittu toimimaan samankaltaisissa tilanteissa toisin ja samalla prosessissa tapahtui myös paljon muita muutoksia.

Yksilö pohtii parisuhteen ongelmia itsekseen. Kumppani ei ole valmis tulemaan pariterapiaan, joten henkilö on tullut yksinää pohtimaan parisuhteen asioita. Hän voimaantuu itsekseen sopivasti ja pystyy tekemään enemmän asioita jotka tuottavat hänelle positiivisia tunteita. 

Parisuhde jatkuu edelleen, mutta henkilön suhtautuminen parisuhteen asioihin on muuttunut ja sen vuoksi hän pystyy voimaantumaan omassa elämässään riittävästi.

Yksilö pohtii työtään ja sen tuottamia hankalia tunteita. Hän kokee jatkuvasti olevansa väsynyt työssään. Työsuhteet vaihtuvat vähän väliä, koska kokemus työstä on hyvin negatiivinen. 

Prosessoitu työelämää sekä muuta elämää, jolloin on löydetty asioita jotka ovat vaikuttaneet työelämän hankaluuksiin. Psykoedukaation (tiedon) lisääntymisellä sekä ymmärryksellä miksi toimii määrätyllä tavalla näissä tilanteissa, henkilö osaa muuttaa suhtautumistaan tilanteissa sopivammaksi ja työelämä alkaa tuntumaan jo paremmalta, eikä kuormita samalla tavalla.

Jos pohdit terapiaan lähtemistä yhdessä tai erikseen niin voit ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä tai varata allaolevasta painikkeesta itsellesi tai teille ensimmäinen aika. 

Lähteenä  käytetty duodecum.